Ngaahi blog

Ko e hā ‘a e ngaahi faka‘ilonga ‘o e si‘isi‘i ‘o e Vitamini D? ‘E lava ke hoko ia ko e tupu‘anga ‘o e hela‘ia ma‘u pē mo e mamahi ‘a e uouá?

Ko e hā ʻa e Vitamini D? vaitamini D; Ko ha vaitamini ia 'oku mahu'inga ki he sisitemi malu'i, mo'ui lelei 'a e hui, ngaue 'a e uoua mo e palanisi 'o e ivi. ‘Oku ngaohi ‘e he sinó ‘a e vaitamini D ‘o lahi taha ‘i he tokoni ‘a e maama ‘o e la‘aá. Kae kehe, kuo hoko ‘a e tōnounoú ‘o fu‘u anga-maheni‘aki koe‘uhi ko ha tō‘onga mo‘ui tāpuni, ‘ikai ke ‘i he la‘aá, mo e me‘akai ta‘efakalao. 'I he ngaahi ta'u kimui ni mai 'i he Google: "Ngaahi faka'ilonga 'o e to nounou 'i he Vitamini D" "Ko e ha 'oku ne fakatupu 'a e vaivai ma'u pe?" “Ko e mamahi ‘a e uouá [...]

Ko e hā ʻa e Vitamini D?

Vaitamini D; Ko e vaitamini ia 'oku mahu'inga ki he sisitemi malu'i, mo'ui lelei 'a e hui, ngaue 'a e uoua mo e palanisi 'o e ivi.

'Oku ngaohi 'e he sino 'a e vaitamini D 'o lahi taha 'i he tokoni 'a e maama 'o e la'aa. Kaekehe:

  • to'onga mo'ui 'i loto fale,
  • 'ikai ke ma'u ha lelei fe'unga mei he la'a,
  • .
  • me'akai ta'efakalao

Kuo hoko 'a e to nounou 'o fu'u angamaheni koe'uhi ko e

.

'I he Google 'i he ngaahi ta'u kimui ni mai:

  • “Ngaahi faka‘ilonga ‘o e to nounou ‘i he Vitamini D”
  • “Ko e hā ‘okú ne fakatupu ‘a e vaivai ma‘u peé?”
  • “Mamahi 'a e uoua, ko e ha 'a e to nounou 'o e vaitamini?”
  • “Maʻulalo ʻa e vaitamini D”
  • “Ko e hā ʻoku vaivai ai ʻa e maluʻí?”

kuo tupulaki lahi 'a e ngaahi fekumi.


Ko e hā e ngaahi fakaʻilonga ʻo e ʻikai ke ʻi ai ha Vitamini D?

Ko e to nounou ‘o e Vitamini D ‘e lava ke ‘ikai ke fakatokanga’i ia ‘i ha taimi ‘e ni’ihi ‘i ha taimi loloa.

Ko e ngaahi faka'ilonga 'oku lahi taha hono 'asi ko e:

.

1. Ko e Fiu Ma'u pe

.

Tokotaha:

  • mahalo 'e 'ā hake 'o vaivai 'i he pongipongi,
  • .
  • 'e lava ke ne a'usia 'a e ivi ma'ulalo 'i he lolotonga 'o e 'aho,
  • .
  • mahalo 'e ongo'i vaivai 'i he taimi kotoa pe.

2. Mamahi 'a e Uoua mo e Hui

.

Tautefito ki he:

  • mamahi 'i he tu'a,
  • mamahi 'a e va'e,
  • uoua 'o e 'ofa

'e lava ke sio ki ai.

Mahalo 'e a'usia 'e he kakai 'e ni'ihi 'a e mamahi lahi 'i he sino.


3. Fakavaivai'i 'o e Sisitemi Malu'i

.

'E lava ke hoko 'a e toutou mahaki mo e faingofua ki he ngaahi mahaki.


4. Ngaahi Liliu 'o e Loto

Mo e ma'ulalo 'a e ngaahi tu'unga 'o e vaitamini D 'i he ngaahi ako 'e ni'ihi:

.
  • ta'efiefia,
  • .
  • ma'ulalo 'a e ivi,
  • mole 'a e fakalotolahi
Na'e ma'u ha fekau'aki 'i he vaha'a 'o e

.

.

Ko e kakai 'oku nau a'usia 'a e mafasia lahi mo e ngaahi palopalema 'o e loto 'e lava ke ma'u 'a e poupou 'a e kau mataotao 'o fakafou 'i he ePalataisi 'o e 'atamai 'o e mo'ui lelei.


5. Mole 'a e 'ulu

'I he kakai 'e ni'ihi, 'e lava ke uesia 'e he to nounou 'a e mo'ui lelei 'o e 'ulu.


Ko e hā ʻokú ne fakatupu ʻa e toʻo ʻo e Vitamini D?

Ngaahi tupu'anga tefito:

  • 'Ikai lava ke ma'u ha lelei mei he maama fe'unga 'o e la'a
  • Ngaue 'i he 'atakai tapuni
  • Me'akai ta'efakalao
  • Faka'uli'uli 'o e kili
  • Ko e ngaahi mahaki 'e ni'ihi 'o e intestine
  • .
  • Ta'u motu'a

'E lava ke toutou sio ki he to nounou, tautautefito ki he kau ngaue tesi.


Ko hai 'oku lahi ange 'ene to'o 'a e Vitamini D?

Ngaahi kulupu fakatu'utamaki:

  • Kau ngaue 'i he 'ofisi
  • Ko e kakai 'oku si'isi'i 'enau 'asi 'i he la'a
  • Kau fakafo'ituitui matu'otu'a ange
  • Kau fefine feitama
  • Kakai 'oku 'i ai 'enau palopalema 'i he sino lahi

Founga ke mahino ai 'a e to'o 'o e Vitamini D?

Fua 'aki 'a e sivi toto.

Ko e angamahení:

  • 25-haitolokisi vaitamini D sivi

'oku ngaue'aki.

Ko e ola 'oku totonu ke sivi'i 'e ha toketaa.


Founga ke fakalahi 'aki 'a e Vitamini D?

1. Maama 'o e La'a

Ko e maama ma'u pe 'o e la'aa ko e taha ia 'o e ngaahi ma'u'anga tokoni mahu'inga.


2. Me'akai

Ngaahi me'akai 'oku lahi ai 'a e vaitamini D:

  • fuaʻimoa,
  • sāmoni,
  • satini,
  • ngaahi koloa hu'akau

mahalo pē.

Ki he poupou fakame'atokoni, 'E lava ke ma'u 'a e poupou 'a e kau mataotao 'i he 'Initaneti 'o fakafou 'i he Palataisi 'o e eHealth Dietitian.


3. Faka'aonga'i 'o e Fakamālohia

'E lava ke faka'aonga'i 'e he kakai 'e ni'ihi 'a e ngaahi me'akai fakalahi 'o e vaitamini D 'i he fokotu'u 'a e toketaa.

'Oku 'ikai fokotu'u atu ke faka'aonga'i ta'e mapule'i.


'Oku Fakatu'utamaki 'a e To'o 'o e Vitamini D?

To nounou taimi loloa:

  • vaivai 'a e hui,
  • ngaahi palopalema 'o e uoua,
  • fakalahi 'a e fakatu'utamaki 'o e hinga

'e lava ke fa'u.

Ko ia ai, 'oku mahu'inga 'a e sivi'i kapau 'oku 'i ai ha ngaahi faka'ilonga.


Ko e fē taimi ke fetuʻutaki ai ki ha Toketā?

Kapau:

  • vaivai hokohoko,
  • .
  • mamahi 'a e uoua,
  • fa'a ma'u 'e he mahaki,
  • vaivai lahi

'E fie ma'u nai ha sivi 'a e kau mataotao kapau 'oku ke a'usia.

'E lava ke ma'u 'a e poupou ki he ngaahi fetu'utaki 'a e kau mataotao 'i he 'initaneti 'o fakafou 'i he eMo'ui 'i he 'Initaneti 'a e Palataisi Mo'ui.


Ngaahi Fehu'i 'oku Fa'a 'Eke

'Oku fakatupu 'e he to'o 'o e vaitamini D 'a e tupu 'a e mamafa?

'Oku 'ikai ke ne fakatupu fakahangatonu 'a e tupu 'a e mamafa, ka 'e lava ke ne uesia 'a e ivi ma'ulalo.

'Oku fakatupu 'e he si'isi'i 'o e vaitamini D 'a e mohe?

'E lava ke ne fakatupu 'a e vaivai mo e vaivai 'i he kakai 'e ni'ihi.

'Oku fe'unga nai 'a e la'a ki he vaitamini D?

'E lava ke kehekehe ia mei he tokotaha ki he tokotaha.

'Oku fakatupu 'e he si'isi'i 'o e vaitamini D 'a e 'ulu?

'E lava ke ne uesia 'a e mo'ui lelei 'o e 'ulu 'i he kakai 'e ni'ihi.


Ola

Kuo hoko 'a e to nounou 'o e Vitamini D ko e taha ia 'o e ngaahi palopalema mo'ui lelei 'oku lahi taha 'i he mo'ui fakaonopooni. ‘E lava ke ne fakatupu ‘a e ngaahi faka‘ilonga hangē ko e vaivai ma‘u pē, mamahi ‘a e uouá mo e ngaahi palopalema ‘i he malu‘í. 'Oku malava ke 'ilo'i vave ia pea mapule'i ia 'aki 'a e ngaahi fe'unu'aki totonu ki he to'onga mo'ui.


Ngaahi Ma'u'anga Tokoni Fakasaienisi

  • NIH 'Ofisi 'o e ngaahi me'akai fakalahi – Vitamini D
  • .
  • Ako'anga 'o e Mo'ui Lelei 'a e Kakai 'o Havaati – Vitamini D
  • Kiliniki 'o Kilivili – Vitamini D 'a e to'o
  • Kiliniki Mayo – To'o 'a e Vitamini D
Ko e fakamatala ko 'eni ko e ngaahi taumu'a fakamatala fakalukufua pe. ‘Oku ‘ikai ko ha sivi ia, faito‘o, pe faka‘ilo. Ko e tohi kole takitaha ‘oku fakatefito ia ‘i he tokotaha fakafo‘ituituí pea ‘oku totonu ke sivisivi‘i ia ‘e ho‘o toketaá. ‘Oku ‘ikai ko ha fetongi ia ‘o e fale‘i fakafaito‘ó; kumi ma‘u pē ki ha fakakaukau fakafaito‘o fakapalofesinale fekau‘aki mo ho tu‘unga mo‘ui leleí.